Champagne Dhondt-Grellet
Dhondt-Grelletin samppanjatila sai alkunsa Flavignyn kylässä Avizen kupeessa vuonna 1986, kun belgialaislähtöinen Éric Dhondt ja champagnelainen vaimonsa Édith Grellet päättivät lakata myymästä rypäleitään samppanjataloille ja alkoivat valmistaa pohjoisen Côte des Blancsin terroiria ilmaisevia viinejä itse. Vuodesta 2012 tilan toiminnassa mukana ollut pariskunnan vuonna 1991 syntynyt poika Adrien jatkaa perheen tarhojen hoitamista ja viinien valmistamista. Jo nuoresta iästään alkaen Adrien tiesi haluavansa työskennellä viinin parissa, joten vanhempien jalanjälkien seuraaminen oli hänelle luonnollista. Vuonna 2017 Alice liittyi veljensä rinnalle tilan toimintojen ja erityisesti toimistotehtävien pyörittämiseen. Adrien on myös kolminkertaistanut perheen alkuperäisen 2 hehtaarin tarha-alueen Cramantin ja Cuis'n kylissä, ja sen myötä lisännyt viinintuotantoa. Tätä nykyä valikoimista löytyy myös yhden kylän ja yhden tarhan pullotteita, jotka todistavat Chardonnayn ilmiömäisestä kyvystä heijastella terroiriaan.
Adrienin suurimpiin esikuviin lukeutuu Burgundin ja Champagnen viljelijöitä, kuten Coche-Dury, Vincent Dancer, Jean-Yves Bizot ja Anselme Selosse. Herrojen oppien mukaan myös Adrien uskoo elävään maaperään ja tituleeraakin itseään talonpoikaisviljelijäksi. Vaikkei tilalla ole toistaiseksi orgaanista sertifikaattia, ei tarhoilla käytetä synteettisiä kemikaaleja, vaan luotetaan köynnösvälien kyntämiseen ja itsetekoisen kompostin käyttöön. Myös kasviuutteita käytetään tarhojen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Köynnökset leikataan lyhyiksi ja niiden satomäärät pidetään hyvin maltillisena, jotta tuotetut rypäleet ovat kypsiä ja konsentroituneita.
Kellarissa Adrien luottaa spontaaneihin käymisiin ja käyttää kaikki viininsä tammitynnyreissä. Mehun annetaan asettua vain 6 tunnin ajan ja rikkidioksidin käyttö viinien suojaamisessa on minimaalista. Kellari ei ole ilmastoitu eikä jäähdytetty, joten viinit valmistuvat luonnon sääolojen armoilla. Perusviinit kypsyvät sakan päällä kahdeksan kuukauden ajan ennen toista käymistä, eikä niitä stabiloida, kirkasteta eikä suodateta. Malolaktista käymistä ei myöskään estetä, vaan se tapahtuu jos vuosikerta niin sallii. Perheen kellarin aarre on tilan perustamisvuoteen saakka ulottuva soleramenetelmällä ylläpidetty reserviviinivarasto, josta käytetään vuosittain kolmasosa kyseisen vuosikerran tuotantoon. Vuosittaisen viinilisäyksen ohessa myös tuoreen viinin sakat lisätään astiaan tuomaan moniulotteisuutta reserviviiniin. Kellarin tynnyritarpeiden mukaan reserviviiniä säilötään välillä tynnyreissä, välillä terästankeissa.
Adrienin tyyli on hyvin runsas ja viinillinen. Hän poimii rypäleensä erittäin kypsinä ja rajoittaa satomääriä kerätäkseen erittäin konsentroituneita rypäleitä. Usein perusviinit yltävät jopa 11,8-12% alkoholipitoisuuksiin ja myös taillé hyödynnetään viineissä usein. Viinien ei anneta juuri asettua ennen käymistä. Dosaget ovat maltillisia, yleensä 1-2 g/l tienoilla. Maistaessaan viininsä uudelleenkorkituksen yhteydessä Adrien luottaa vaistoonsa oikean makeusasteen valitsemisessa.
Tilan vuosituotanto on nyt 55 000 pulloa, mutta kahden uuden palstan myötä kokonaistuotanto saadaan nostettua 60 000 pulloon.
