Bouvet Ladubay
Ihan jokainen 23-vuotias ei päädy hankkimaan itselleen 8 kilometrin verran kellaritilaa, joka juontaa vuoteen 1851 saakka. Näin teki kuitenkin Etienne Bouvet, joka yhdessä vaimonsa Celestine Ladubayn kanssa päätti aloittaa elämänmittaisen projektin Saint-Hilaire-Saint-Florentissa, Saumurin läheisyydessä. Ennen kellareiden valjastamista omistajiensa mukaan nimetyn viinitilan käyttöön, niitä olivat käyttäneet 1000-luvulla benediktiinimunkit kuljettaessaan alueen rakennusmateriaalina käyttämää valkoista tuffia. Etienne rakensi tiloihin kuohuviinituotannon fasiliteetit ja vuosituhanteen vaihteessa tilalla valmistettiin jopa 7 miljoonan pullon verran kuplivaa viiniä vuodessa! Yksi luku tilan historiassa päättyi Etiennen menehtyessä vuonna 1908. Tätä seurannut ensimmäinen maailmansota ja lama katkaisivat Bouvet-Ladubayn voittokulun ja tila huutokaupattiin vuonna 1932.
Tilan historian toinen luku alkoi, kun tilan huusi itselleen Tourainessa kuohuviinejä perheineen vuodesta 1886 valmistanut Justin-Marcel Monmousseau. Toisen sukupolven Jean otti tilan haltuun isältään vuonna 1946 ja alkoi palauttaa viinimöä sen aiemman kukoistuksen kaltaiseksi. 1950-luvulta alkaen tilalla valmistettiin jälleen laadukkaita kuohuviinejä. Seuraavan sukupolven Patrice Monmousseau aloitti tilan toimitusjohtajana vuonna 1972 ollessaan vain 28-vuotias. Tällöin tila tuotti vain 350 000 pulloa vuodessa, mikä ei millään kattanut kaikkia tehtyjä investointeja. Patrice toi tilalle mukanaan paljon uusia ideoita ja pikkuhiljaa, vakuutettuaan ensin isänsä omista aikeistaan, alkoi modernisoida viininvalmistuksessa käytettäviä laitteita. Vanhat tynnyrit korvattiin terästankeilla, minkä myötä perusviinien hapettuneisuus saatiin minimoitua. Patrice myös kehitti manuaalisen gyropaletin, jolla sähkönpuutteen vuoksi pystyttiin tanssittamaan kellareissa pitkään kypsyneet pullot. Vuonna 1974 Jeanin menehdyttyä perheen mielipiteet tilan tulevaisuudesta kuitenkin jakautuivat ja lopulta Bouvet Ladubay myytiin Taittingerin samppanjatalolle. Oli vuoro tilan historian kolmannen luvun.
Tavattuaan Claude Taittingerin Patrice Monmousseau päätti jäädä yrityksen johtoon, sillä herrojen ajatukset ja toiveet tilan tulevaisuudesta olivat samansuuntaiset. Uuden omistajuuden mukanaan tuoman vapauden avulla Patricen onnistui kymmenkertaistaa kuohuviinien myynti seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2005 Taittinger päätti myydä tilan amerikkalaiselle sijoitusrahastolle. Tämä sai aikaan hälytyskellojen soimisen Patricen päässä, ja hän taisteli oikeudestaan löytää tilalle uusi yksityinen ostaja. Onnistuttuaan löytämään työlleen rahoittajan Patrice pystyi realisoimaan haaveensa tilan kokonaisvaltaisesta modernisoimisesta. Vuonna 2007 Patricen tytär Juliette liittyi isänsä rinnalle viininvalmistukseen ottaen vastuulleen eri viinien sekoitusten teon. Tänä päivänä Juliette on vastuussa tilan toiminnoista luotsaten tilaa vahvasti eteenpäin. Vihdoin vuonna 2015 Monmousseaun perheen onnistui ostaa tila täysin takaisin itselleen, ja tänä päivänä Bouvet Ladubay on arvostettu perhetila, jonka tarinan neljättä lukua pääsemme yhdessä seuraamaan ja rakentamaan myös Suomessa.
Bouvet Ladubayn tilalla on useita sopimusviljelijöitä, joiden kanssa on solmittu pitkiä yhteistyösopimuksia. Tarha-alueet sijaitsevat Saumurin, Anjoun ja Crémant de Loiren appellaatioilla. Suurin osa viljelijöistä on konversiossa HVE-sertifikaatin saamiseen ja osalla on jo luomusertifikaatti. Rypäleiden korjuun jälkeen tertut puristetaan välittömästi ja tuore mehu tuodaan viinimöön, missä se käy terästankeissa, valmistuu kuohuviiniksi perinteisellä menetelmällä, ja kypsyy tarvittavan ajan historiallisissa kellareissa ennen markkinoille päätymistä. Chenin Blanc on tilan kuohuviinien merkittävin rypälelajike ja sitä täydentävät sekä Chardonnay että Cabernet Franc.
Tilan vuosituotanto on noin 3 miljoonaa pulloa.
https://www.bouvetladubay.com/en/home/
